KUULUUKO ELÄMÄN OLLA HELPPOA?

Näin ylläolevan tekstin Instagramissa joku aika sitten ja vitsi toi oli mun mielestä hyvin sanottu! Aloin miettimään sanomaa oman elämän kautta, ja omat murheet tuntuivat heti jotenkin pienemmiltä kun muistui taas mieleen kuinka suuri merkitys niillä lopulta on. Jos oot koko elämäsi elänyt loistoelämää jossa kaikki menee suunnitelmien mukaan, on varmasti vaikeaa nauttia arjen pienistä iloista, joista se onnellisuuskin koostuu.

Toi lause tulee todeksi aina silloin, kun vaikeiden aikojen jälkeen elämä alkaa taas hymyillä. Sen jälkeen osaa taas paremmin arvostaa niitäkin asioita, joita helposti pitää jopa itsestäänselvyytenä. Elämä, joka on kuin ruusuilla tanssimista, käy helposti tylsäksi. Toisaalta on siis hyvä, ettei kenenkään elämä ole täydellistä, vaikka siltä toki joskus näyttääkin. Tai ehkä se elämä onkin täydellinen silloin, kun siihen sisältyy myös vaikeita aikoja, haasteita ja hankaluuksia?

Huomaan myös, että vaikeiden aikojen jälkeen moni turha asia menettää merkitystään. Kun on joutunut taistelemaan hampaat irvessä mitä hankalimpien asioiden kanssa, sitä olisi maailman onnellisin, jos roikkuvat allit olisivat suurin murhe omassa elämässä. Kun esimerkiksi oman terveyden kanssa on ollut huolia, omaa kroppaa osaa rakastaa taas vähän enemmän kunhan saa taas elää teveyden kannalta huolettomampaa elämää. 

Ps. Kirjoitin muutama viikko sitten postauksen, jossa pohdin omia oireita ja mietin, että oonkohan ylikunnossa (postaus täällä). Mulla alkoi kesäloma ja oireet hävisivät saman tien, joten kyse taisikin olla ihan vaan stressistä. Muutenkin teidän kommentteja ja muuta nettiä lukiessa tuntui, että mun oireet olivat silti aika erilaiset. Toki otin myös samantien rauhallisemmin treenien suhteen ja voihan olla, että toi oli monen tekijän summa, mutta nyt olo on joka tapauksessa taas normaali 🙂 

~ Amanda

amandasilver

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta