KOHTI RENNOMPAA RUOKAILUA

Mä oon viimeisen puolen vuoden aikana oppinut rennompaa ja samalla entistä terveellisempää asennetta ruokailussa. Viime vuonna stressasin syömisiäni enemmän, ja ruokailut olivat silti huonommalla tolalla kuin nyt. Kuusi päivää viikosta vedin aika tiukkaa linjaa, mutta herkkupäivänä eli kerran viikossa sallin itselleni kunnon mässäilyt. Syksyllä aloin kiinnittää tähän enemmän huomiota, ja se on kannattanut! Mun mielestä on nimittäin parempi mennä aika ”tasapaksulla” linjalla ruokailujen kanssa eli syödä joka päivä perusterveellisesti ja ujuttaa välillä herkkuja terveellisen ruuan kaveriksi. Ei liiallisessa herkuttelussa edes ole mitään mieltä; tulee huono olo eikä herkut enää maistu edes hyvältä. 

DSC_0029 (2)

Mä oon sinällään päätynyt aika hyvän lajin pariin, sillä koen, ettei crossfitpiireissä ruuasta stressata kovinkaan paljoa. Voi toki johtua siitä, että treeni on aika rankkaa ja kuormittaa kehoa monipuolisesti ja moni muutenkin treenaa paljon, joten energiaa on pakko saada, eikä tämän takia ruuasta nipistäminen ole kannattavaa jos haluaa kehittyä. Kun ruoka on laadukasta perus kotiruokaa, voi sitä syödä aika isojakin määriä ilman, että lihoo. On kiva olla lajin parissa, missä ruuasta tai muutenkaan kropan ulkonäöstä ei hössötetä. Fokus on jossain ihan muualla; itse treenaamisessa. Kun keskittyy treenaamaan ja kehittymään siinä mitä tekee, niin kyllä se kroppakin pikkuhiljaa muokkaantuu, eikä siitäkään tehdä numeroa. Jokainen on sen näköinen kuin on ja se riittää. Varsinkin urheilijat voivat syödä aika rennosti ja isojakin määriä ja musta yksi todella iso plussa tavoitteellisessa urheilemisessa onkin se, että voi syödä aika huoletta 😉 Ai rakastanko ruokaa? No rakastan!

Oon siis pikkuhiljaa alkanut oppia sitä kultaista keskitietä, mikä ruokailussa kannattaa olla. Olen monesti vähän kaikki tai ei mitään -tyyppi, ja se näkyi juurikin tuossa mitä kerroin mun viime alkuvuoden syömisistä. Monesti myös liian tiukka linja viikolla kasvattaa riskiä sortua kunnon mässäilyyn viikonloppuna. Ruokailu on niin normaali asia, elinehto, että siitä on oikeesti ihan typerää stressata!

DSC_0028 (2)

Mun mielestä on vaan niin siistiä vetää rennon terveellisesti ja vähän enemmän fiiliksellä; tehdä maukkaita terveellisiä ruokia ja välillä käydä ystävien kanssa kahvilassa, ottaa keksi työpäivän piristykseksi tai ostaa lempikarkkeja perjantai-illan kunniaksi. Ja siis tehdä tämä kaikki hyvällä fiiliksellä stressaamatta, oikeasti nauttien siitä mitä syö. Ja tämäkään rentous ei siis todellakaan tarkoita mitään mässäilyä, vaan normaalin ruuan syömistä ja silloin tällöin herkuttelua. Ei mietitä liikaa kaloreita vaan ruuan laatua ja makua. Ja se kuuluisa kropan kuuntelu on toki avainasemassa; tarvitsenko väsymykseen kävelylenkin ulkoilmassa, sokeria vai päiväunet? Monesti muutenkin kuulee juttua kiinteytyjistä, jotka ovat alkaneet saamaan tuloksia vasta lopetettuaan jatkuvan ruuan vahtaamisen. 

Onko täällä saman asian kanssa painivia/painineita? Tai stressaatteko te ylipäätään syömisistänne, vai osaatteko ottaa sopivan rennosti?

Ps. Reseptin kuvan smoothieen löydät täältä!

~ Amanda

amandasilver

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta