ONKO KAIKKIEN PAKKO OLLA NIIN FITNESS?

Oon viimeaikoina pohtinut paljon herkutteluja. Oon kuukauden päivät syönyt todella vapaasti, ja tämä tapa syödä on ollut myös todella stressitön. Vaikka pääsiäisviikonloppuina tuli herkuteltua sen verran, etten ehkä kehtaa edes kertoa, niin muuten on mennyt todella mukavasti ja mulla on ollut hyvä olla omassa kropassa. Tämä tapa tuntuu sopivan mulle. Toki tarkoitus on herkutella kohtuudella ja olishan se siistiä valita aina myös terveellisimmät herkkuvaihtoehdot, mutta onko aina pakko olla ”niin fitness”? Mä oon löytämässä itselleni sitä omaa kultaista keskitietä, mutta välillä tuntuu, että pitäis pystyä olemaan siltikin parempi. Että epäterveellisiä herkkuja saisi nauttia vain kerran kuussa, ja silloinkin palan kakkua täytyisi riittää. Mutta ei kaikkien ole pakko, eikä se aina ole järkevääkään, sillä ruokailu ei saa aiheuttaa stressiä!

DSC_0062

Uskallan väittää, etten ole ainoa, joka välillä kokee syyllisyyttä selaillessaan somea ja lukiessaan muiden ihmisten superterveellisestä elämästä. Heistä, jotka (muka) syövät rennosti eivätkä kiellä itseltään mitään, syöväthän he sentään hieman raakasuklaata silloin tällöin. Voin sanoa, että mun käsitys kohtuullisesta herkuttelusta on mättämistä tuon rinnalla. Toki nuo ihmiset voivatkin olla sellaisia, jotka oikeasti syövät juuri sitä mitä tekee mieli, mutta heidän mielitekonsa vain kohdistuu porkkanoihin irtokarkkien sijaan. Tai sitten totuutta vain kaunistellaan turhan paljon. Mutta se, kannattaako tuollaisestakaan elämätavasta pahemmin somessa huudella, on sitten toinen juttu. Niin harva tuollaiseen luultavasti pystyy (ainakaan stressittömästi), että se valitettavasti usein luo vain paineita muille. Toki en itsekään voi tietää millainen kuva teillä on mun syömisistä, vaikka oon mä niitä täällä jonkun verran avannut. Somessa saa olla aika varovainen millaisen kuvan antaa, kuinka paljon kertoo tai jättää kertomatta. Kaikkien omalla vastuullahan netissä pyöriminen on, mutta ei tältä fitnesshypetykseltä kyllä varovainenkaan voi välttyä.

Mä myönnän, että tietyllä tapaa ihailen sellaista elämää, jossa aamuiseen vihersmoothiekulhoon on aseteltu siistiin riviin viisi pähkinää ja joka lusikoidaan suuhun voimaannuttavan aamujoogan jälkeen. Lounaaksi syödään raikas salaatti ja välipalalla haetaan juoma smoothiebaarista. Mutta onko kaikkien pakko pystyä tuohon? Eikö aamupalaksi riitä puuro ja lounaaksi lihapullakastike ja perunat kouluruokalasta? Eikö herkuttelu enää olekaan kohtuullista, kun kahtena päivänä viikossa syödään pulla tai pala kakkua? Varsinkin silloin, kun herkuttelua on ollut vähän liikaa, sorrun vieläkin keksimään itselleni rajoituksia; herkkuja vain kavereiden kanssa, kaksi kertaa viikossa tai pelkkiä terveellisiä herkkuja. Mulle oikeesti hyvä rajoitus olisi varmaan se, että syö silloin, kuin oikeesti tekee mieli. Ei vain siksi, että suunnittelin syöväni tänään, menen kavereiden kanssa kahvilaan tai että on tylsää. Tossa mulla onkin opettelemista; syön liian usein vain tavan vuoksi, vaikkei mieliteko edes olisi kovin suuri.

imageedit_2_8733841300

Yhä useammin mulla on sellanen olo, ettei epäterveellisistä herkuista saisi edes tykätä. Nykyään näyttäis olevan cool olla sitä mieltä, että suklaakakku on ihan äklömakeeta, eikä sitä siksi tee koskaan edes mieli syödä. Sen sijaan itujen voittamaton maku hivelee jokaista makuhermoa, suorastaan sulaa suuhun. Mä voin sanoa ihan suoraan, että mä rakastan ruokaa. Mä rakastan kaikkea epäterveellistä, mutta onneksi myös terveellinen ruoka maistuu hyvältä. Viime viikolla mun kaveri kysyi multa, että onko olemassa yhtä ainuttakaan ruokaa josta en oikeesti tykkäis. Terkut vaan sulle, että kerron, kun keksin vastauksen ;D On toki juttuja, josta en välitä, mutta ei sekään tarkoita, että ne pahalta maistuis.

Tämä teksti keskittyi nyt näköjään aika paljon ruokailuun, se kun on omissa ajatuksissa aika pinnalla tällä hetkellä. Mutta ihan yhtä hyvin sama pätee liikunnassa; onko kaikkien pakko tehdä asiat niinkuin muutkin tekevät? Myös treeneissä kannattaa löytää se itselle ja omille tavoitteille sekä elämäntilanteelle sopiva liikuntamäärä ja -lajit. Ja tehdä sitä mistä aidosti tykkää! 

Mitä mieltä te olette?

~ Amanda

MAAPÄHKINÄVOI x 7

*Yhteistyössä nu3

Kirjoitin jo yhden yhteistyöpostauksen (postaus täällä) koskien Nu3n maapähkinävoita , mutta kirjoitan toisenkin, sillä maapähkinävoista riittää juttua kyllä. Tällä kertaa kerron yksinkertaisia vinkkejä, mihin kaikkeen maapähkinävoita voi käyttää.

DSC_0055 (2)

PUUROON

rakastan kaurapuuroa isolla klöntillä maapähkinävoita. Niin hyvää. Mukaan vielä jotain raikasta, kuten viinimarjoja, ja makuelämys on 10/10.

LEIVÄN/RIISIKAKUN PÄÄLLE

Jos välipalalla tekee mieli jotain makeaa, levitä riisikakun tai (ruis)leivän päälle maapähkinävoita ja pilko mukaan vielä banaania. 

DIPPINÄ HEDELMILLE

Maapähkinävoi sopii täydellisesti hedelmien, kuten omenan tai banaanin kanssa. Lohko kulhoon omenaa tai banskua, heitä viereen maapähkinävoita, ota haarukka käteen ja pistele poskeen! Maistuu.

RUOKIIN

Maapähkinävoi sopii hyvin myös lämpimiin ruokiin. Lihan/kanan kanssa, kastikkeisiin, wokkiin, salaatteihin, pataruokiin… 

SMOOTHIEIHIN

Miltä kuulostaa esimerkiksi banaanilla makeutettu suklaasmoothie, joka kruunataan maapähkinävoilla? Ei pahalta mun mielestä…

LEIVONNAISIIN

Maapähkinävoi on mun lemppari etenkin terveellisiä herkkuja tehdessä. Tungen sitä vaikka ja minne; raakakakkuihin, kekseihin, banaanilettuihin, konvehteihin…

TAIKINAAN

Maapähkinävoi sekoittuu hyvin vaikkapa pulla-, kakku- tai lettutaikinaan ja tuo niihin kivan pähkinäisen makunsa. Kannattaa kokeilla!

Mihin te käytätte maapähkinävoita?

~ Amanda