Kuinka mun lupaus on pitänyt?

Moikka! Mulle iski toissapäivänä pieni malttamattomuusepätoivo mun lupauksen kanssa. Täytyi muistuttaa itselle, ettei oikeesti oo mikään kiire, j a parempi ettei ole, jotta muutoksista tulee vähän pysyvämpiä. Ennen kuin alan sen enempää selittämään, käykää tsekkaamassa mikä mun lupaus on jos ette tiedä (http://doittoday.fitfashion.fi/2014/12/30/lupauksena-parempi-body/). Mun kroppa on siis mukavasti saanut päärynän muotoa tässä vuosien varrella, ja koska sen hyväksyminen on ollut vähän vaikeaa, päätin ottaa pienen kiinteytysprojektin itselleni.

DSC_0031

Haluan suhtautua mahdollisimman rennosti mun lupaukseen. Eli hitaasti, hyvin syöden ja fiksuja valintoja tehden. Ja oon onnistunut ihan hyvin! Mun syöminen on ollut terveellistä jo myös ennen tätä, mutta onhan se nyt ihan eri asia syödä ”ylläpitävästi” kuin kiinteyttävästi. Siksi muutoksia oon siis joutunut tekemään ja hyvin alkaa jo olla selkärangassa! Syön normaalia ja laadukasta ruokaa, mutta yritän panostaa annoskokoihin. Mähän oon siis kova likka syömään, ja annoskoot kasvavat helposti turhan isoiksi. En oo vissiin vielä älynnyt, etten voi syödä niin paljon kuin miehet 😀 Herkkupäivän pidän kerran viikossa, se toimii mun kohdalla todella hyvin! Ja koska syön riittävästi, ei mitään mielitekojakaan oikeestaan edes ole (paitsi toki silloin, kun kotona tuoksuu pulla tai muut vetää kaksin käsin karkkia). Vettä juon paljon. Määriä en ole laskenut, mutta näin kotona lukulomaillessa vesihanalla tulee ravattua aika ahkerasti.

DSC_0074

Liikunta ei oo mulle ollut ongelma, koska nautin liikunnasta. Salilla käyn kolme kertaa viikossa, joogattua tulee suunnilleen joka päivä, aerobista yritän saada mukaan ainakin parin treenin verran ja hyötyliikuntaan yritän panostaa myös. Istumista vältän. Ps. Tästä puhuminen blogin puolella on jotenkin ihan äärimmäisen vaikeaa! Ehkä siksi, että pelkään blogin rentouden olevan tiessään tällasen ulkonäkökeskeisen höpötyksen jälkeen vaikkei se ihan niin kuitenkaan mene. Pitäisi osata löytää kultainen keskitie myös näissä mun asenteissa, kai välillä saa olla vähän ulkonäkökeskeisempikin. Se on ihan normaalia joissakin määrin ja olis jopa tekopyhää väittää, ettei ulkonäkö kiinnosta pätkääkään 😉 Miten teillä on sujunut?

~ Amanda

amandasilver

2 vastausta artikkeliin “Kuinka mun lupaus on pitänyt?”

  1. Sehän siinä onkin, että kun saa vaan tsempattua itsensä syömään riittävästi ja laadukasta ruokaa, niin niitä herkkujakin tulee himoittua vähemmän. Itsellä ainakin on se, että viikolla ehkä tulee syötyä liian vähän, niin sitten joutuu viikonloppuna tankkaamaan kaikilla ei niin ravitsevilla herkuilla kun tekee niin paljon mieli 😀 Jos viikolla on syönyt riittävästi, niin sitten viikonloppukin yleensä menee suht terveellisen ruoan parissa 🙂

    • Niimpä! 🙂 Pitäis vaan opetella syömään tarpeeksi usein ja paljon, jotta se nälkä pysyy kurissa. Sillä on oikeesti ihan hirveen iso merkitys!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta